Liedossa kokoontuvat ryhmät

Tästä listasta näet Liedon Eränkävijöissä kokoontuvat ryhmät kyläkunnittain. Listassa on myös maininta, onko ryhmässä tilaa uusille jäsenille (tilanne 21.8.2017). Alla on kuvaus kustakin ikäkaudesta.

Ikäkaudet

Sudenpennut

Sudenpennut on nuorin ikäryhmä partiolaisten yhteensä viidestä ikäkaudesta. Sudenpennuksi voi päästä kouluikäinen, noin seitsenvuotias lapsi. Sudenpentujen ikäkausi kestää kolme vuotta.
Sudenpentulaumaa, eli sudenpentujen toimintaryhmää johtaa laumanjohtaja eli akela. Ryhmät voivat koostuvat vain tytöistä tai pojista tai ne voivat olla sekaryhmiä. Akeloiden tukihenkilönä lippukunnassa toimii sudenpentujen ikäkausivastaava, joka viime kädessä vastaa sudenpentujen toiminnasta. Laumat kokoontuvat viikoittain kokoontumistiloihin eli koloihin laumailtoihin. Laumaillat ovat pääsääntöisesti omalla kololla, mutta välillä voidaan retkeillä esimerkiksi lippukunnan tukiyhdistyksen omistamalle Liesan majalle Vintalaan.
Partiovuoden aikana sudenpennut suorittavat jälkiä, jotka ovat teemallisia aktiviteettikokonaisuuksia, esimerkiksi Ensiapu-jälki tai Suunnistus-jälki. Jokainen jälki koostuu askeleista, jotka ovat tarkemmin määriteltyjä toimintakokonaisuuksia. Kun jälki saadaan suoritettua laumailloissa tai partioleirillä, on sudenpentu oikeutettu hankkimaan paitaansa kankaisen jälki-merkinSudenpennuilla on oma Sudenpennun jäljet -kirja, johon merkitään tehdyt aktiviteetit ja jossa on myös ohjeita ja vinkkejä sekä tehtäviä sudenpennuille.

Seikkailijat

Kolmen vuoden jälkeen sudenpennuista tulee seikkailijoita. Seikkailijoina seikkaillaan jo vähän pidemmillekin retkille kahden tai kolmen vuoden ajan.
Seikkailijat ovat 10-12-vuotiaita partiolaisia. Seikkailijoiden ryhmää kutsutaan vartioksi. Yksi tai kaksi vartiota muodostaa yhdessä joukkueen. Seikkailijavartiota johtaa tehtävään koulutettu johtaja, sampo. Ryhmät voivat koostuvat vain tytöistä tai pojista tai ne voivat olla sekaryhmiä. Sampojen tukihenkilönä lippukunnassa toimii seikkailijoiden ikäkausivastaava, joka viime kädessä vastaa seikkailijoiden toiminnasta. Vartiot kokoontuvat viikoittain koloiltoihin. Kokoontumiset ovat pääsääntöisesti omalla kololla, mutta välillä voidaan retkeillä esimerkiksi lippukunnan tukiyhdistyksen omistamalle Liesan majalle. Lisäksi noin kerran kuukaudessa tapahtuvat joukkueen kokoontumiset saattavat johdattaa seikkailijat esimerkiksi kokonaan uudelle kololle naapurikyläkuntaan.
Partiovuoden aikana seikkailijat opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon. Lisäksi seikkailijajoukkueiden ohjelmaan kuuluu taitomerkkejä sekä partiotaitokisoihin osallistumista. Seikkailijoiden ohjelma koostuu ilmansuunnista. Ohjelma alkaa kuukauden kestävällä tervetuloa-vaiheella, jonka aikana tutustutaan omaan seikkailijajoukkueeseen ja partioon. Tervetuloa-vaiheen jälkeen siirrytään tekemään pääilmansuuntia: Pohjoista, Etelää, Itää ja Länttä. Ilmansuunnat ovat suorituskokonaisuuksia, jotka kestävät noin puoli vuotta. Seikkailijavaihekin kestää siis vähintään kaksi vuotta, tai ryhmä voi jatkaa seikkailijavuosia pidemmällekin tehden väli-ilmansuuntia.
Kuhunkin pääilmansuuntaan sisältyy toistakymmentä aktiviteettia eli tekemistä, retkeilyä, osallistumista seikkailijakisoihin tai muuhun kisatapahtumaan sekä taitomerkin suorittamista. Taitomerkkejä on valittavana yli neljäkymmentä ja useimmiten vartio valitseekin tuosta joukosta se itseään eniten kiinnostavan suoritettavakseen. Merkinnät suoritetuista aktiviteeteista merkataan seikkailijan aktiviteettikorttiin, joka on seikkailijan oma taiteltava kortti.

Tarpojat

Tarpojat ovat keskimmäinen ikäryhmä partiolaisten yhteensä viidestä ikäkaudesta. Tarpojiksi kutsutaan 12-15-vuotiaita partiolaisia. Tarpojat toimivat viikoittain kokoontuvissa vartioissa, tytöt ja pojat mahdollisuuksien mukaan omissaan. Vartiossa on 4-12 tarpojaa. Tarpojavartion johtajana on vähän vanhempi partiolainen, jonka tukena on tarpojien ikäkausivastaava. Vartiot kokoontuvat viikoittain kokoontumistiloihin eli koloihin koloiltoihin. Kokoontumiset ovat pääsääntöisesti omalla kololla, mutta välillä voidaan retkeillä esimerkiksi Liesan majalle. Lisäksi noin kerran kuukaudessa tapahtuvat koko lippukunnan tarpojien kokoontumiset, eli KITT-illat saattavat johdattaa tarpojat esimerkiksi kokonaan uudelle kololle naapurikyläkuntaan.
Tärkeintä tarpojaohjelmassa on yhdessä toimiminen, kokemukset kavereiden kanssa, hyödylliset aktiviteetit ja vartion omien juttujen syntyminen. Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta. Jatkotarppojen avulla tarpojaohjelma voi jatkua kolmannenkin vuoden. Tarppojen teemat ovat leiri, luovuus, selviytyminen ja yhteiskunta. Jokaisessa tarpossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Tarpon päätöstapahtuma on majakka, jossa tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan oppimiaan taitoja tositilanteessa. Merkinnät suoritetuista aktiviteeteista merkataan tarpojan aktiviteettikorttiin, joka on tarpojan oma taiteltava kortti.

Samoajat

Kahden tai kolmen tarpojavuoden jälkeen siirrytään samoajiksi. 15-17 -vuotiaat samoajat tutkivat maailmaa jo vähän isommalta alueelta.
He jakautuvat 4-12 samoajan vartioihin. Vartiot voivat kokoontua viikoittain tai harvemmin. Samoajien vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja. Tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, ikäkausivastaava, suunnittelee toimintaa yhdessä vartionjohtajan ja samoajavartion kanssa. Samoajien ohjelmaan kuuluu olennaisena osana ryhmänohjaajakoulutus ja johtamisharjoittelu.
Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Ohjelma koostuu pakollisista varusteista ja viidestä vapaavalintaisesta varustepaketista. Varustepaketit ovat siis samoajaohjelmaan sisältyviä aihealueittain ryhmiteltyjä kokonaisuuksia. Jokaiseen varustepakettiin sisältyy tietty määrä taskuja, jotka sisältävät aktiviteetteja. Aktiviteetit puolestaan ovat yksittäisiä tehtäviä, joita samoajat tekevät ohjelmassaan. Aktiviteetit on koottu taskuihin, ja jokaisesta taskusta tulee vuosittain valita yksi aktiviteetti kustakin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä. Vapaavalintaisten varustepakettien jokaisesta taskusta tulee tehdä vuosittain vähintään yksi aktiviteetti. Lisäksi samoaja tekee kaikki viisi taskua pakollisista varusteista kolmen vuoden aikana.

Vaeltajat

Ikäkausista viimeinen on vaeltajuus. Vaeltajat ovat 18-22 -vuotiaita partiolaisia, joiden toimintaa määrittävät erimittaiset projektit. Partion ideologiaan kuuluu johtajaksi kasvaminen, niinpä jo tarpojat ja etenkin samoajat ja vaeltajat toimivat oman ikäkautensa ohella nuorempien ikäkausien johtajina.
Vaeltajaryhmä, vartio, on yhteisryhmä, jossa on noin 3-5 vaeltajaa. Vaeltajat kokoontuvat kerran tai kaksi kuussa. Valtaosa vaeltajista toimii myös jonkin muun ryhmän johtajana, niinpä vaeltajien toiminta ja kokoukset ovat varsin joustavia. Vaeltajat pyrkivät kuitenkin pitämään säännöllisin väliajoin omia, koko lippukunnan vaeltajaväen kokouksia, vaeltajistoja, jotka vastaavat entisiä johtajistoja.
Vaeltajavartion vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vaeltaja. Ikäkauden aikuinen, ikäkausivastaava, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman eli vaelluskartan tekemistä ja toteutumista.
Vaeltajaohjelma on jaettu 33 aihealueeseen, joista jokaisesta valitaan suoritettavaksi vähintään yksi aktiviteetti. Jokainen vaeltaja suorittaa neljän vuoden aikana ainakin 33 valitsemaansa aktiviteettia. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jossa valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot, aikataulutus ja se, suoritetaanko aktiviteetti yksin vai vartion kanssa. Ikäkausivastaava, eli luotsi järjestää vaeltajan kanssa vähintään kerran vuodessa keskustelutilanteen, tsekkauspisteen, jossa arvioidaan vaelluskartan ja vaeltajan tavoitteiden toteutumista sekä tarkennetaan tai muokataan vaelluskarttaa seuraavaa etappia varten.
Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi suoritettava Suomi-projekti, jonka aikana vaeltajaryhmä tutustuu valitsemaansa paikkaan Suomessa ja vartion jäsenet tutustuvat toisiinsa. Viimeisenä vaeltajavuotena suunnitellaan ja tehdään puolestaan ulkomaanprojekti, jossa tavoitteena on, että suorituksen jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin jossakin valitsemassaan maassa. Vaeltajaohjelma loppuu valtakunnalliseen päätösseremoniaan ja vaeltajaohjelman suorittaneet saavat metallisen päätösmerkin, jossa on partiomaailmaa symboloivat lilja ja apila.

Lisätietoa ohjelmasta Suomen Partiolaisten Partio-ohjelma-sivuilta.
 
Sivun ylälaitaan